LC Pumppis 1.1

Tervetuloa uuden osan pariin, LC Pumppiksen oma Spotify lista löytyy tästä:

--> LC PUMPPIS <--

~ . . . ~

"Erm, mikä on ongelma..?", Silmämies kysäisi hätääntyneenä huomatessaan Jorman kävelevän kohti aggressiivisena.
"Sä koskit mun tukkaa. MUN fledaan ei koske kukaan muu kun minä ite! Nyt tuli tupenrapinat!!"

Valitettavasti useat kanssaolijat salilla joutuivat mellakkaan mukaan tahtomattaan. Muunmuassa Pertti Eririkas jäi pahoin jalkoihin ollessaan juoksumatolla tapahtuman aikana. Kaikki seurasivat henkeään pidätellen, mikä lopputulema olisi. 'Legendaarinen' Macho Fantastico, vai naapuruston voro Silmänkääntäjä.

"En voi katsoa tätä kauheutta. Go Jorma go!!" Raija huusi kädet silmillään. Pertti huusi solvauksia taka-alalta treeninsä häiritsemisestä, muiden liittyessä huutosakkiin kannustamaan Jormaa.

Tappelu tuntui jatkuvan loputtomiin, väkijoukkoa juoksi paikalle joka puolelta. Myös harmaantunut versio Silmämiehestä vaelsi taka-alalle rypistelemään kulmiaan.

"KARATE CHOOOOP~!", Jorma karjaisi ja iski Silmämiestä takaraivoon kädellään. Kukkotappelu oli loppunut. Jorma pysyi edelleen kuninkaana tunkiollaan ja sai paljon ihailua osakseen.

"Minä olen voittamaton, uskallakin näyttää naamaasi täällä Silmämies niin saat kuonoosi uudelleen!" Jorma naurahti hullunkiilto silmissään. 

Sisäinen lohikäärmevoima on herännyt! Ei hele en kestä näitä silmäbugeja. :--D

"Painu tiehesi, sua ei kaivata täällä koskettelemassa muiden kampauksia."
"Ulos friikki! Jorma antaa sulle uudestaan selkään!"
Joukko uskollisia simejä huuteli Silmämiehen perään, kun tämä voivotellen lähti könkkäämään kohti rappusia.

"Tämä ei tää tähän, Machoilija. Minä palaan vielä ja sinä kärsit!", Silmämies kihisi poistuessaan. Jorma ei ottanut kuuleviin korviinsa uhkauksia, vaan keskittyi kehuihin ja ylistyksiin joukoiltaan.

 "Seppohan se oli? Nimesi nimittäin. Pidät varmasti työpaikastasi, katsellen sen urpon Jorman egoilua päivästä toiseen. Minä voisin tarjota sinulle paljon enemmän jos suostut yhteistyöhön kanssani...", Silmämies aloitti uuden lirkuttelun ja manipuloinnin, tällä kertaa kohteenaan paikan työntekijä.
"Ei kiinnosta tollaset limanuljaskat, Jorma on asia erikseen. Painu muualle. Tiiän kyllä mitä yläkerrassa tapahtu.", Seppo kommentoi tympiintyneenä.

"Ouch, älä ole noin kylmä. Työsi on tuijotella sen idiootin saavutuksia ja itserakkautta. Nuokin pokaalit ovat täyttä roskaa, olet uppoavassa laivassa. Hyppää pois ennnenkuin olet mennyttä. Minulla on pelastusrengas.. Vai sanoisinko, että minä olen se rengas."
"Sanoin jo, että ovi on tuolla."

"No, omapa on menetyksesi. Älä tule itkemään pelastusta, kun tarvitset sitä..", Silmämies tuhahti ja paineli ovesta pihalle. Seppoa kylmäsi, toivottavasti Silmämiehen uhkailut olivat perättömiä.

Yläkerrassa tilanne oli jo rauhoittunut ja ainoa huoli kaikilla oli Raijan paha haju. Hän on hyvin herkkä sim ja tapahtuneen tappelun vuoksi hän hikoili odotettua pahemmin. Vaikka pari muutakin simiä hikoili, kaikki kiinnittivät huomiota vain Raijaan. Raija parka.

~ . . . ~

 Seuraavana aamuna Jorma nukkui makeasti. Hän näki unta koko yön, jossa hän voitti Silmänkääntäjän 6-0. Kukaan ei mahtanut hänelle mitään.

 Ainoa joka mahtoi, oli herätyskello. Se pärähti soimaan juuri, kun Jorma oli voittamassa uudestaan tappelun. Hän oli hieman pettynyt, että joutui heräämään ennen voittoaan.

Joka aamu alkoi samalla tavalla. Hän heräsi ja kipitteli alakertaan ruokkimaan Kimalteen.

Sitten hän kipitteli takaisin yläkertaan etsimään töitä. Vieläkään ei löytynyt mieleistä työtä, joten Kimalle sai olla perheen elättäjä edelleen.

Jorma ei ollut kummoinen aamiaiskokki, hän halusi vain juoda protskujuomia päivästä toiseen. Sellainen ei kuitenkaan ole kummoinen ruokaympyrä, joten hän yritti tehdä aamiaismuroja. Hän hotki tekeleensä hyvin nopeasti, joten puolet lensivät lattialle. Vaikka Jormalla oli hovimestari, joka siivoaisi jätökset, Kimalle ehti yleensä ensimmäisenä paikalle.

 Kesken makoisan aamiaisen, Kimalle alkoi räksyttää kovaäänisesti ja ampaisi pihalle. Jorma hotkaisi loput muroistaan ja lähti koiransa perään. Mitä kummaa ulkona voisi olla?

 Vanha toverimme Silmänkääntäjä oli eksynyt tontille pyörittelemään viiksiään.
"Khemm.. Tämä mahtaa olla sen muskelimandariinin koti.. Aah, postinkantaja! Kysynpä häneltä..", Silmämies myhäili ja harppoi nopeasti postiteinin perään.

 "Kuuleppas nuori mies, näyttäisitkö kenelle posti toimittaa lehden? Vanha 'ystäväni' asustelee näillä kulmilla ja tahtoi--", Silmämies ei kerennyt sanoa lausettaan loppuun, kun kuuli selkäpiitä karmivan äänen läheltään.

"Minuako etsit, senkin roisto?!"


Postipoika kerkesi nipin napin alta pois, kun Jorma the määän hyökkäsi Silmämiehen kimppuun.
"On sulla otsaa tulla tänne, perhana sentään!"

Alkoi ankara uusintakierros ankkalammen vieressä. Silmämies luuli jo voittaneensa, kun sai Jorman kaulan ympärille kätensä.

Mutta toisin kävi. Kimalle räksytti Jorman takana, samalla kun Silmämies keräili itseään maasta.
"Miksi tässä aina käy näin?! En ymmärrä!!"
"Koska minä olen voittamattomin kehonrakentaja Simlandian tällä puolen! Painu tiehesi, senkin märkä rätti tai viskaan sinut lampeen!"

Jorma kylpi onnistumisessaan. Hänen aamuinen unensa sai päätöksen. Tästä ei ollut suunta kuin ylöspäin.

"Tuleppas vielä takaisin niin Kimalle puraisee sinua arkaan paikkaan! Häivy tiehesi, sinua ei kaivata täällä lurjus!", Jorma huudahti, Kimalteen pysytellessä isäntänsä puolustusjoukkona taka-alalla.
"Sinä maksat tästä vielä, senkin lihakimpale!!", Silmämies kiljui ja nilkutti häntä koipien välissä pois tontilta.

"Hieno poika Kimalle. Hyvin yhteistuumin häädettiin idiootti paikalta.", Jorma kehui ja paijasi koiraansa.

~ . . . ~

Aamupäivä kului Silmämiestä muiluuttaen ja kotiaskareita hoidellen, joten Jorma pääsi vasta iltapäivän puolella salille, jolloin yläkerrassa ei ollut paljon treenattavia. Suuntana oli alakerran uima-allas ja pakolliset hyppyharjoittelut.

 Ilta alkoi jo hämärtyä, kun Jorma vihdoinkin suostui nousemaan altaasta rusinoitumisen uhalla.

Virkistävän kylmän suihkun jälkeen on parasta laittaa klassinen musiikki soimaan ja upottautua poreammeeseen rusinoitumaan lisää.

Pakollinen #Belfie!

On se komee uros edestäki päin.

Vähän esittelypyörityksiä naisten edessä ;--)

 Salilta kun päästiin ja Jorma meni pehkuihin, vanha persehelvetti tuli väijymään talon eteen. Ei mitään havaintoa onko tämä nyt joku bugi vai vainoaako Silmämies Jormaa ikuisesti? :--D

Ei kauaa tarvinnut taas arvailla kumpi voittaa. Silmämies on kyllä sitkeä yrittäjä, pointsit siitä! Ja Jorma saa lisätreeniä kun pääsee tositoimiin, ei tarvii salilla juosta joka päivä.

"I will hunt you forever... and ever... and ever..."

Rankan pieksämisen jälkeen on hyvä venytellä jalkoja ja mennä takaisin pehkuihin. Uusi aamu ja uudet kujeet odottaa! Mutta nyt on kauneusunien aika.

~ . . . ~ 

"Kyaa~! Ya-yamete kudasai, senpaaaaai!"

Eww, Jorma staaaph it. Pardon me, sain hepulin ko näin tämän kuvan. XD

Tämänkertainen osa on vähän lyhkäisempi ja täynnä Silmämiehen pieksämistä (koska se urpo oli koko ajan hakattavana Jorman etupihalla...). Ja myöhästyin vähän aikataulusta, kun kipeäksi pamahdin pari päivää sitten ja voimat meni siinä. Alkaa olla jo vähän parempi olo, joten peli käyntiin ja kuvailemaan seuraavaa osaa, kun innostus on päällä :--)

Kiitos ja kumarrus, jos luit tänne asti!



~ love, Mewwu