Please, enjoy.
~ . . . ~
Kuten luvattua, Pomo oli järjestänyt asiat parhain päin ja Susan pääsikin lääkärikäyntien jälkeen oikean perheensä luokse. Äiti ja isäpuoli ottivat hänet tunnollisesti ja rakkaudella vastaan. Hänellä on nykyään psykiatrikontakti ja ravitsemusterapeutti syömishäiriön hoitamiseen. Perhe asuu Kaunialassa.
Myös Roy pääsi perheensä luokse uusien diagnosointien jälkeen. Hän sai oikeanlaisen lääkityksen skitsofreniaan ja on myös psykiatrin kanssa kontaktissa tarpeen vaatiessa.
Royn isä ja hänen bilettäjäveljensä ottivat Royn asumaan heille ja kolmikko tuleekin oikein hyvin toimeen keskenään. Myös Royn kohtaukset ovat huomattavasti vähentyneet oikean lääkityksen ansiosta.
Viimeisinpänä muttei vähäisinpänä Justin. Justin sai apua masennukseensa ja pääsi mummonsa luokse asumaan. Justinin vanhemmat olivat alkoholisteja, joten häntä ei päästetty asumaan vanhempiensa luokse.
Jessica oli saanut oman kännykän ja teini soittelikin ahkerasti ystävilleen lähes joka päivä. Oli kulunut jo useampi viikko tapahtuneista asioista ja Jessica alkoi kotiutua Hollyn luokse. Tytölle rakennettiin oma huone vierashuoneesta ja Jessica tunsi kerrankin olevansa vapaa, kun sai kävellä ovesta sisään ja ulos milloin halusi.
Yleensä Jessica juorusi Susanin kanssa päivät pitkät puhelimessa ja he suunnittelivat yhteisiä retkipäiviä puistoon, ostoskeskukseen tai pikaruokalaan. Olivathan he sentään parhaita ystäviä, eikä heitä voinut mikään erottaa.
Jessicalla oli todella paljon asiaa, ja kun Susan ei jaksanut enää puhua, puhelu vaihtui Roylle tai Justinille. Roy oli alkanut osoittaa kiinnostusta tyttöä kohtaan ja oli ehdotellut treffejä, mutta Jessica ei ollut suostunut, koska pelkäsi kiintyvänsä liikaa.
Lähes joka päivä Roy ehdotti jotakin yhteistä tekemistä, mutta Jessica torjui joka yrityksen.
"Entäs jos mentäisiin jonnekkin kivaan ravintolaan syömään ja sen jälkeen voisit tulla meille?"
"Mulla on tänään kiireitä, en mä jaksa."
"Jess, älä oo noin vastahakonen.."
"Mulla on nyt menoa, heippa!"
"Jess, älä sulj--"
Jessica puntaroi päänsä puhki Royn suhteen, mutta kielsi itseään heittäytymästä tilanteeseen. Hänet oli hylätty jo liian monta kertaa, eikä hän halunnut enää kärsiä. Hän halusi elää normaalia teinin elämää. Käydä koulussa, harrastaa jotakin kivaa ja hengailla ostareilla.
"Syömään!"
Aina kun Jess oli kävelemässä alakertaan, hän pysähtyi rappujen kohdalla. Seinällä roikkui tauluja Hollystä ja Jessin äidistä. Jessica ei edes muistanut miltä hänen äitinsä näytti. Hänellä oli vain valokuvia ja videonauhoja. Ja osittaisia muistoja.
Ilta alkoi hämärtyä Hollyn ja Jessin syödessä vohveleita. He istuivat hiljaa ja ainoat kuuluvat äänet olivat haarukan kilinät ja kissojen mouruaminen. Tunnelma oli huomattavan vaivaantunut.
"Krhm, Jess. Minulla olisi pieni ehdotus tälle illalle."
"Hm? Mikä?"
"Ajattelin jos lähdettäisiin shoppailemaan. Piristyisit sinäkin kun saisit uusia vaatteita."
Jess mollotti suu auki. Eihän tyttö ollut koskaan edes shoppaillut, ehkä hän ei osaisi.
"E-en ole koskaan shoppaillut, eikä minulla ole rahaa.."
"Älä rahasta huolehdi, minä maksan. Tarvitsen itsekin hieman uusia vaatteita."
"No, mennään vain."
Jessica puki päälleen talvivaatteensa ja lähti kävelemään autoa kohti. Häntä jännitti todella paljon. Osaisiko hän shoppailla? Yleensä tytöt tykkäsivät shoppailusta, mutta Jess ei ollut koskaan ostanut itselleen vaatteita, joten hänestä se oli hieman hankalaa.
Holly oli jo innokkaana starttaamassa autoaan. Hänellä kun ei pahemmin shoppailuseuraa ollut. Nyt hänellä tulisi olemaan todella hauskaa Jessin kanssa.
Astuttuaan liikkeeseen, Jess etsi lähimmän istumapaikan ja ryntäsi istumaan. Hän tutkaili ympäristöään, mutta Holly keskeytti hänet.
"Hei neiti, ei tuolla tavalla shoppailla."
"Miten shoppaillaan?"
"Menet hipelöimään joka ikistä hauskalta näyttävää vaatekappaletta joka pistää silmään. Jos pidät siitä, etsi sopiva koko ja sovita sitä. Jos se on hyvä niin juokset kassalle ja toistat saman niin kauan kunnes kaikki hauska tavara on sinun."
"Kuulostaa hauskalta."
Jess tutkaili vaatteita ja löysi muutaman kivannäköisen vaatekappaleen ja sovituksen jälkeen meni kassalle ostamaan ne. Hänestä oli hauskaa shoppailla.
Sivusilmällä vilkuillessaan hän huomasi Hollyn tutkivan ja lepertelevän vaatekappaleille jotka hänen käsiinsä sattuivat.
"Minä huomaan sinun ilmeesi, oi kaunis villaneule, huudat selvästi 'osta minut osta minut osta minut'! Ja sen minä myös teen, hihihi!"
Vuoronperään naiset ravasivat kassalla, nauroivat oudoille vaatteille ja pitivät hauskaa.
Jessica tunsi itsensä onnelliseksi Hollyn kanssa.
Kolmen tunni shoppailun jälkeen, naiset alkoivat olla tavaraa täynnä ja Holly huomasi Pertti Eririkkaan tulevan heidän luokseen.
"Hei naiset, oletteko tekemistä vaikka? Meillä avattiin juuri itäsiivessa uusi kampaamo ja olisi mukavaa jos tulisitte käymään siellä."
"Kampaamo? Jess, haluatko radikaalisti muuttaa itseäsi? Minä ainakin haluan!"
"Joo mennään!"
~ . . . ~
Seuraavana aamuna Jess valmistautui lähtemään kouluun hymyillen, yhä itsevarmempana. Hän oli alkanut löytää itsensä ja eilisen kampaamokäynnin jälkeen hän näytti mielestään tyrmäävältä.
Oli vielä varhainen aamu, mutta molemmat naiset olivat jo hereillä.
"No, miltä tuntuu uusi tukka?"
"Ihan kivalta. Eikä lävistyskään sattunut onneksi."
"No hyvä, minustakin uusi tyylini on upea."
Holly ja Jessica olivat ottaneet tavaksi rupatella aamuisin keitiönpöydän ääressä ennenkuin Jessillä alkaisi koulu. Hänestä oli mukavaa kun oli juttukavereita, siis muitakin kuin kissat.
Koulubussin tööttäys kuului vaimeasti sisälle, mutta Jess sieppasi reppunsa ja lähti kävelemään bussiin tuttuun tapaan.
"Hyvää koulupäivää!"
"Kiitos. Tuun sit suoraan kotiin yheltä."
"Okei, teen ruokaa."
~ . . . ~
Koulun jälkeen Jess ajatteli soittaa Roylle. Hän oli nyt itsevarma ja päätti kysyä Royta treffeille.
"Haloo?"
"Moi Roy, Jess täällä."
"Joo, moi."
"Niin, tota haluisitsä lähteä mun kans ulos?"
"Eh? Haluatsä lähteä mun kans ulos?"
"Joojoo, suostutko?"
"Tietenki! Missä ja monelta?"
"Nähdään Pohjois-Puistolla vaikka neljältä.
"Okei, tehdään näin!"
Muutaman tunnin kuluttua Jess ja Roy hengailivat keinuissa ja höpöttelivät mukavia.
Roy oli onnesta soikeana kun Jess oli lähtenyt hänen kanssaan treffeille. He katselivat toisiaan ujosti ja hymyilivät toisilleen. Kummatkin olivat muuttuneet ulkonäöllisesti viime tapaamisen jälkeen.
"Noi sun hiukset näyttää hyvältä, Jess."
"Kiitos, ei sunkaan näytä hullummalta."
"Hehe, kiitti. Ajattelin muuttaa hiustyyliä vähän."
"Jess, mitä sä meinasit muuten kun peruskoulu loppuu?"
"Nojaa, eihän siihen oo enää kun muutama kuukaus, varmaan menen jonnekki opiskelemaan."
"Mä meinasin lähteä yliopistoon. Kuulemma tossa sadan kilometrin päässä olis joku kiva koulu."
"Yliopistoon? Hmm. Mä voisin miettiä asiaa että tulisinko mäki yliopistoon."
"Kannattaa kattoo netistä lisää tietoa."
Juteltuaan monien tuntien ajan keinuissa, Roy rykäisi ja katsoi hymyillen Jessicaa.
"Haluisitsä käydä ulkona joku toinen kerta?"
"Joo, se olis kivaa."
"Jos mentäis vaikka jonnekki syömään."
"Se kuulostaa tosi kivalta! Mä vaikka soitan kun mulla on aikaa."
"Jess, mulla olis vielä toinen kysymys."
"No, sano vaan."
"Haluisitsä alkaa seurustella mun kans?"
"Seurustella? Oikeesti?"
"Niin.. Mä vähän ajattelin."
"Roy, kyllä mä haluan seurustella sun kanssas."
~ . . . ~
Jjööh. Sain väsättyä osan : D Aika tylsähkö oli, mutta sainpa tämänkin aherruksen tehtyä loppuun. Seuraavasta osasta ei tosiaankaan ole mitään hajua milloin tulee : D
Risut ja ruusut, kiitos.
